Päätin vuosi sitten hakea vaihtoon espanjaan. Hakeminen ja muu ”paperisota” hoitui helposti ja pian olinkin jo varailemmassa lentolippuja. Nokkelasti päätin ottaa 15kg laukun ruumaan, ettei tule otettua mitään turhaa mukaan. Noh, suurin osa vaatteista sai jäädä suomeen, oppikirjoista puhumattakaan. Luulen että puolen vuoden aikana ehdin kyllä hankkia sopivasti vaatteita ja kenkiä täältäkin. Hinnatkaan eivät tunnu päätä huimaavan,
Saavuin 27.2 illalla Malagaan, missä etsin bussin Almeriaan ja ehdin kuin ehdinkin siihen. Puolenyön aikaan Almeriassa oli vastassa vaihtokoordinaattorini, jolta olin saanut informaatioksi vain: Do not worry Jasmin, you will have everything you need here when you come! Espanjan kaikkea on siis hotellihuone, aamupalaksi churroja ja vapaapäivä.
Suunnitelmissani oli suorittaa neljän viikon lastensairaanhoidon harjoittelu Almerian viereisessä kylässä Huercal Overassa (sillä kielitaitoni ei pitänyt riittä yliopistolliseen sairaalaan) ja kotisairaanhoidon harjoittelu täällä Almeriaassa. Ensimäisenä iltana kuulin että minulla on päivä aikaa lukea espanjaa ja tiistaina tentin sen ja mikäli läpäisen, pääsen harjoitteluun Almeriaan.
No espanjalainen ”tentti” oli hieman erilainen kuin kotisuomen tentit. Kielivastaava kysyi miten hyvin osaan espanjaa, minä yritin vastata jotain. Liekö vastaukseni ytimekäs vai olemukseni säälittävä? :D Jokatapauksessa paikka yliopistollisesta aukesi!
Harjoittelu paikkojen selvittyä aloitin asunnon etsinnän espanjalaisen Marienin kanssa. Olin kuullut että asunnon hankitaan ei saisi apua ja se olisi muutenkin hankalaa. No, minulle apua on sadellut ovista ja ikkunoista! Aina jos mainitsee, että olen asunnootta saa jonkun kaverin kaverin numeron, joka on vailla kämppistä. Eli avuliaita espanjalaiset ainakin ovat! Ongelmaksi on vain tullut kielitaito, kun en itse osaa espanjaa niin että voisin sopia tapaamisen asunnolla. Minun pitää yrittää kiikuttaa puhelinnumeroita Marienille ja yhdessä käymme sitten katsommassa kämppiä. Eilen kävimme kahdessa asunnossa, joista kumpikaan ei täyttänyt meidän kriteereitä :| (jotka eivät ole kovin korkealla)
Keskiviikkoiltana löysimme edullisen asunnon keskustasta ja torstai aamuna pääsin jo muuttamaan! Ennen kyseistä asuntoa taisinkin nähdä Almerian pienimmät ja likaisimmat luukut :| Keskiviikkoiltana kävimme tapaksilla Marienin ja hänen ystävänsä kanssa. Almeriassa tapaksia ei perinteen mukaan pysty tilaamaan yksinään, vaan täytyy tilata juoma jonka kyytipojaksi tapaksen saa tilata. Eli jos on kova nälkä pitänee tilata monta juomaa :D Joimme/söimme muutaman tapaksen , joista kaikki oli muy buenoita :P
Torstaiaamuna muuton jälkeen kävin tutustumassa sairaalaan. Olen ensimmäisen viikon vastaasyntyneidenosastolla, joka oli hyvin erilainen kuin suomen vauvalat. Se oli täysin suljettu ulkopuolisilta (mukaan lukien äidit) ja vain sairaanhoitajat hoitivat vauvoja. Odotan mielenkiinnolla maanantaita.
Torstai iltana tapasin meksikolaiset sairaanhoitaja kaverini, joiden kanssa olen etsinyt kämppää aiemmin. He tulivat käymään luonani ja päättivät muuttaa heti samana iltana tänne! Jee :D
Nyt saa espanjan tunteja koko vapaa ajan. He eivät nimittäin juuri puhu englantia, melkein vähemmän kuin minä espanjaa. Kommunikointimme on siis hyvin erikoista. Saa nähdä mitä he tuumaavat kun en käytä sisällä kenkiä ja pidän puolet vähemmän vaatteita kuin he :D
Uudessa asunnossani on myös telkkari! Olenkin jo lähes koukussa telenovioihin. Onneksi tulee kotoisa olo kun Herculet Poirot pyörii monella kanavalla yhtä aikaa, paitsi täällä sekin puhuu espanjaa!
Almerialaiset vaikuttavat mukavilta ja iloisilta ihmisiltä. Olen tutustunut muutamiin sairaanhoitajiin ja muutamaan tutun tuttuun. Kovin kuumaverisiä he tosin ovat. Lähes kaikilla on villakangas- tai tikkitakit, niin ja siis päivällä täällä on noin 15-25C. Myös almerialaiset koirat käyttävät toppatakkeja ja villapaitoja, paksusta turkista huolimatta :D Täällä on tosi paljon koiria, joista lähes kaikki kulkevat kiltisti ilman hihnaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti